Vuosi 2016 sosiaalisessa mediassa voidaan nimetä vaikuttajien vuodeksi. Työntekijälähettilyys, vaikuttajamarkkinointi ja henkilöbrändin rakentaminen ovat nousseet esiin useissa vuoden kulkua aavistelevissa trendiraporteissa.
Kirjoitin myös blogiini toissaviikolla tarkemman yhteenvedon trendiraporteista, voit kiinnostuessasi lukea sen tästä.
Nämä termit myös kietoutuvat toisiinsa, hyvää yrityskuvaa ei sosiaalisessa mediassa useinkaan ole ilman hyviä työntekijälähettiläitä ja vaikuttajia, eli tyytyväisiä asiakkaita ja työnantajastaan hyvää puhuvia, luonnostaan asiallisesti myös sosiaalisessa mediassa esiintyviä verkkovaikuttajia.
Työntekijälähettilästä motivoi henkilöbrändi
Usein – kuten kollegani Hanna Takala (Twitter: @hannatakala) on osuvasti puheenvuorossaan Pro Com Ry:n tapahtumassa kiteyttänyt – ”Oman uran kehittäminen vahvemman henkilöbrändin kautta kiinnostaa työntekijöitä, ei itse työntekijälähettilyys”. Kuten yritys tarvitsee työntekijöitään, myös työntekijälähettiläs tarvitsee usein yritystä omien päämääriensä saavuttamiseen. Paljon sisältöä tuottava, ulospäin suuntautunut ja hyvän meiningin sisäistänyt yritys ruokkii asiantuntijanäkyvyyttään kasvattavaa asiantuntijaa niin henkisesti kuin aidoin työkaluin.
Liikaa pelkkään ulkoiseen näkyvyyteen ei kuitenkaan kannata takertua. Aina on nimittäin yrityksiä, yksilöitä ja tahoja, jotka markkinoituvat verkostojensa kautta ilman omia ponnistelujaan. Toisaalta kaikki eivät voi tekemisistään juuri kertoa eteenpäin. Ääriesimerkkinä mainittakoon, että tarkoituksetonta ja kiellettyä lienee monissa tapauksissa armeijan asioista Twitterissä huudella. Aina löytyy myös niitä, jotka eivät enää pysty keskittymään oman tehtävänsä toteuttamiseen keskittyessään ulkoisen kuvan kiillottamiseen. Eikä tämäkään ole vain sosiaaliseen mediaan keskittyvä ilmiö – kaikki tiedämme sanonnan henkilöistä, jotka ”keskittyvät pääosin näyttämään hyvältä”.
Aktiivisuuden merkitys roolista kiinni
Uskon, että paras lähtökohta näkyvyyden rakentamiseen sosiaalisessa mediassa on keskittyä asiaan intohimolla realiteetit tunnistaen. Vaikka yritys kuinka toivoisi, eivät kaikki osaa, halua, jaksa, ehdi tai viitsi toimia aktiivisina työntekijälähettiläinä. Myöskään henkilö ei aina hyödy omasta näkökulmastaan liiasta somenäkyvyydestä. Vaikka aikamme mantra on ”ei ole huonoa julkisuutta”, on taustavaikuttajien ammattikunta edelleen vahvana olemassa. Kaikkien intresseihin ei edes sovi toiminta valokeilassa. Tämän pitää jatkossakin olla ok – työntekijän panos ja yritykselle tulee mitata kokonaisuutena. Kokonaisuutena, jossa se mihin henkilö on palkattu on keskiössä.
Jos palkattu henkilö on johtavassa asemassa tai toimii viestinnässä ja hänen tehtävänsä kuuluu näkyä ja kuulua, on osaamattomuuden taakse kuitenkin turha piiloutua. Näissä tilanteissa asioiden, tekemisen ja asenteiden kannattaa muuttua, sillä sosiaalinen media on tehokas vaikuttamisen väline ja tiedon lähde, joka on tullut jäädäkseen mediakenttäämme.
Seuraavassa blogissani tarkoitus on vertailla eri asiantuntijavaikuttajien ja työntekijälähettiläiden tyylejä ja strategioita toimia. Olisiko sinulla vinkata hyvää henkilöä mukaan kirjoitukseen? Henkilön ei tarvitse olla julkisuuden henkilö, vaan skaalaan mahtuu laajasti erilaisia ihmisiä.
