Vuoden 2017 alkuvuoden hypesanan tittelin sosiaalisen median keskusteluissa voittaa kirkkaasti henkilöbrändäys. Oman osaamisen markkinoinnin taitojen osaaminen on noussut sosiaalisen median aikakautena pinnalle myös meillä Suomessa.
Kaikki eivät tähän kehitykseen ole tyytyväisiä. Henkilöbrändäys terminä nostaa tunteet pintaan puolesta ja vastaan. Löytyy niitä, jotka hurahtavat täysin henkilöbrändäykseen. He ovat niitä, jotka eivät enää muista itsestään kertoessaan kaivaa esiin oikeita vahvuuksiaan viesteihinsä, vaan puhuvat pelkästä henkilöbrändäyksestä. Toisaalta löytyy myös niitä, jotka luokittelevat omaa osaamistaan ansiokkaasti markkinoivat työntekijöinä tehottomiksi tyypeiksi. Ajatellaan, että loistavat itsensä markkinoijat ovat niitä tyyppejä, jotka eivät osaa tai halua tehdä ns. ”oikeita töitä”.
Tunnen monia ansiokkaita ”itsensä brändääjiä” jotka tekevät aivan jotain muuta kuin myyntiä tai markkinointia työpaikallaan. Työelämässä on varsin runsaasti heitä, jotka ovat nimenomaan kovan luokan tekijöitä, mutta jostain kumman syystä heillä riittää aikaa myös muotoilla osaamisensa verbaalisesti ymmärrettävään muotoon ja haluttavaksi. Monet heistä tietääkseni ovat myös kirjailijoita. Se, että on kova tekijä ei mitenkään poista mahdollisuutta, että osaa lisäksi kaupallistaa oman osaamisensa ja kertoa siitä.
Kaikille tämä ei tietenkään ole mahdollista. Jos työnantaja vetää työpäivät niin tiukoiksi, ettei pakollisten palaverien välissä ehdi välttämättä edes käydä vessassa (ja ne varsinaiset työtkin on tehtävä öisin), ei siinä enää juuri läpyskää iloisesti somessa heitellä. Ja vaikka mahdollisuuksia olisikin, ajanhallinnan pariin saa kyllä itsemarkkinoinnin kentällä palata jatkuvasti. Toisaalta tähänkin asiaan saa apua, kaikkea ei tarvitse tehdä itse tai yksin.
Toiset myös kokevat oman itsen markkinoinnin turhaksi, vaikka se nimenomaan urakehityksen kannalta kannattaisikin. Hyvä verkosto somessa ja/tai reaalimaailmassa avittaa urakehitystä ja bisneksen kasvua huimasti. Fakta kun on, että mitä enemmän olet esillä, sitä enemmän tunnet ihmisiä, jotka sinulle voivat työpaikkaa tai uutta projektia tarjota.
Olen kehityssuuntaan, jossa oman osaamisen markkinoinnin merkitys korostuu, erittäin tyytyväinen. Suomalaisten yritysten osaamisvaje ja este ”uuden Nokian synnylle” ei suinkaan ole teknologisten keksintöjen tai osaamisen puute, vaan kyky kaupallistaa asioita. Tämän asian harjoittelun jokainen voi aloittaa helposti omasta itsestään.
Oman osaamisen kaupallistaminen on hyvä matka itsetutkiskelun maailmaan. Mitkä ovat kolme kovinta vahvuuttasi, joiden hyödyntämisestä joku olisi valmis maksamaan? Millä sanoin kertoisit näistä asioista, jos rekrytoija soittaisi ja pyytäisi sinua myymään itsesi unelmiesi työpaikkaan ja aikaa olisi minuutti? Näitä kysymyksiä muun muassa pohdimme henkilöbrändäysvalmennuksissa asiakkaiden kanssa.
Minulle niin yrittäjänä kuin työntekijänäkin kaikki parhaat mahdollisuudet ovat tulleet eteen jotenkin seuraavalla tavalla. Olen törmännyt tuttuun tai tutun tuttuun ja saanut alustavan tarjouksen jostain kiinnostavasta, jonka jälkeen minun on pitänyt lyhyessä ajassa kertoa, sovellunko oikeasti kaavailtuun projektiin. Näissä hetkissä, kun asiakas tai työnantaja on vain pientä myyntipuhetta vailla, kannattaa jo valmiiksi tietää, millainen tuote ostettavaksi sinä työntekijänä olet. Eihän osaamisen markkinoinnissa tätä kummallisemmasta asiasta ole kyse.